Kun liikunnan teho kasvaa peruskestävyyden yläpuolelle, tulee vastaan aerobinen kynnys. Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä olevaa sykealuetta kutsutaan vauhtikestävyysalueeksi (70-85% maksimista). Tämäkin alue voidaan jakaa vielä kahteen eri osaan, vk1 ja vk2. 

Sydämen sykkeen noustessa lihakset tarvitsevat nopeammin saatavissa olevaa energiaa ja elimistö alkaa käyttää rasvan lisäksi suhteellisesti enemmän hiilihydraatteja energialähteenä.  

Tällä sykealueella kannattaa harjoitella sitten, kun peruskestävyys on hyvällä mallilla ja haluaa kehittyä tehokkaasti ja nopeasti. Tällaiset treenit kannattaa jaksottaa palauttavien treenien väliin 1-2 kertaa viikossa. Vauhtikestävyysalueella tehty liikunta kuluttaa paljon energiaa ja vaatii myös pidemmän palautumisen.  

Puhutaan, että peruskestävyys on parasta rasvanpolton kannalta. Kannattaa kuitenkin huomioida se, että vaikka vauhtikestävyydessä rasvan käyttö energianlähteenä on prosentuaalisesti pienempi kuin peruskestävyydessä, saattaa rasvanpoltto silti olla suurempaa vauhtikestävyystreenin aikana, sillä se kuluttaa enemmän energiaa. Myös kovatehoisen treenin jälkeinen energiankulutus (ns.jälkipoltto) on suurempaa.

Vauhtikestävyysalueella tehtäviä liikuntasuorituksia ovat mm. Reipas hölkkä, juoksu, luisteluhiihto, palloilulajit ja spinning. 

Muista! Mitä suuremmalla teholla treenataan, sitä korkeammat ovat loukkaantumis-, rasitusvamma- ja komplikaatioriskit. Siksi kunnon kohotessa ensin lisätään treenin pituutta ja sitten vasta tehoa. Myös alkulämmittelyn, loppuvenyttelyn sekä kehonhuollon merkitys kasvaa treenitehojen noustessa.